Tunnelmanluojia

Suklaan ystäviä ? Anyone ? Here here here ! Ai että rakastan suklaata. Ja vielä hyvää sellaista, ei mitään standard Fazer kamaa, vaikka kyllähän nyt semmonen neljäs osa kilon levy menee hätätapauksessa. Meinaan oikeeta kunnon suklaata ! Kuten vaikka belgialaista. Vähänkö on ollut unelmaa tehdä duunia pikkuisessa suklaapuodissa, jossa tuorekonvehteja voi tiirailla vitriinistä ja kaakaotkin tehdään oikein kunnollisesta sulasta suklaasta. Omnonom. Ehkä parempi ettei duunia ole siellä riittänyt, tiedä minkä kokonen tää misukka ois puolenkin vuoden jälkeen. Tosin tommoset herkkukonvehtit on niin täyttäviä ettei niitä paljoon enempää kuin viisi kipalette jaksa syödä. Ellei sitten halua vatsapuruja.

Jotain hyötyä siitäkin kun lähti reissuun heti joulun jälkeen. Ei ehtinyt puputtaa herkkusuklaita tavissuklaiden sekaan. Mikäs sen parempaa on ollutkaan kuin nauttia illalla pari kolme konvehtia. Jokainen konvehti siishän valitaan fiiliksen mukaan. Se miltä se näyttää, minkä värinen ja toki makukin on pääasiassa. Nämäkin suklaat oli ensin laitettu somaan kultaiseen pahvirasiaan ja päälle oli kietaistu ihanan pirtsakkaa vihreää lahjapaperia ja satiinirusettikin. Oioi tätä suklaapepun unelmaa !


Talvella on muutenkin pidettävä omasta tunnelmastaan huolta. Ja koska olen todella saamaton lähtemään salille tuonne lumen peittämään ja huisen kylmään ulkoilmaan, fiilistelen ennemmin sisätiloissa erilaisilla kynttilöillä. Hyvää mieltä tuovat myös tuliainen Thaimaasta. Vekkulin värinen ja matskuinen budha vei sydämeni Thaimaan turistitoreilla. Vielä kun kuulin että hänen masunsa hierominen tuo onnea, oi oi mikään ei voi mennä pieleen ! Kesäisestä kirpparilöytöradiosta on tullut myös suosikkini. See soittaa musiikkia juuri tarpeeksi sopivasti. Ja sen saa mukaan kesänrientoihikin, patterit vaan peräpäähän ja menoksi. Oi kesä tule jo !

Tähän kuntoilumeininkiin pitäisi kai saada joku muutos. Ryhti repsottaa ja selkä on ihan tuuskana. Eikä tähän heikkoon vartaloon olisi pahitteeksi jokunen lihaskin. Tänään tein jopa pienen setin pilatesliikkeitä ja reippailin kahisevat toppahousut jalassa kouluun. Kyllä piristi ! Nyt kärsin taas pienestä flunssanpoikasesta, mutta eikun etiäpäin kohti kevättä :]

Viikonlopun huumaa.

Huhhhei millä ilveellä joku osaa valita matkakuvistaan ne herkut jotka jakaa kaiken kansan nähden ? Tässä on koneen ääressä ähisty ja puhistu ja fiilistelty sekä meikän että Mikon ottamia reissukuvia. Yhteensä semmoset kevyet 3000 kipaletta. Nice ! Ehkä mä jatkan niiden fiilistelyä huomenissa ja jaan nyt teidän kanssa hiukan miun viikonloppua.

Viikonloppu. Pitkästä aikaa niitäkin alkaa taas arvostaan. Toivottavasti saan heittää hyvästit edes melkein kokonaan viikonloppuduuneille. Tervetuloa vapaat viikonloput ! Ei oo hetkeen ootellut viikonloppuja samalla ihanalla tyylillä kuin 16-vuotiaana. Miettien kuka hakee, minne bileisiin menee, kenen kanssa, kenen kyydillä, kellä oli makein auto ja kuka nyt sattui vaan oleen kuumaa viikonloppuseuraa. Onneksi noista ajoista on päästy, vaikka eihän noita teinivuosia todellakaan vaihtaisi poijes.

 Perjantaina oli tiedossa pienimuotoista illanviettoa ystävien seurassa Etelä-Haagassa. Kerrankin mukavaa chillailua ilman baareja ja liiallista jorailua. Ilta lähti mukavasti käyntiin viinialkon asiantuntevalla palvelulla suositellulla punaviinillä ja pikkuisilla naposteluherkuilla. Ja meikäkin on jo oppinut tulisen ruuan ystäväksi !

 Illan aikana oli hauska seurata ihokoirien (niin en vieläkään muista näiden karvaturrien tai turrittomien koiramerkkiä) temmellyksiä. Pikkuisempi poikapuolinen Fredi oli yhtä suloisuutta snobissapappaliivissään ja toisella siniselläsilmällään. Vanhempi konkari Brinkku temmelsi villapaidassaan ja melkein luuli erehtyvän jaloissa kiikkuvan UGGit tai muut karvatossut. Mahtavia tovereita !

 Siitä se ilta sitten lähti. Johannan ja miun iki-ihanilla drinkeillä. Pohjalle hiukan vodkaa, päälle tasattiin puolipulloa vihreänväristä likööriä ja lantringiksi Fizzin siideriä. Onneksi näiden drinkkien jälkeen jäi baarit väliin. Kiitos toisten seuraavan päivän työt !

Kuvia tuli kyllä räpsittyä, mutta eri kuinka paljon siellä oli julkaisemiskelpoisia otoksia. Kun huomioon ottaa illan biisivalintamme ja iki-ihanan drinkin, ei käypiä otoksia jäänyt lähinnä kuin ihokoirista. Biisit alkoivat nätisti söpöllä mimmi reggaeartistilla ja suomiräpillä. Vaikka en itse niinkään suomiräpin herkkuja artisteja tiedäkään, niin ohan se nyt jotain muutakin kuin Elastista ja Petri Nygårdia. Onneksi se on jotain muuta ! Reggae ja räppi vaihtuivat illan aikana loistavaan fiilistelymusaan, ysikytluvun jorailubiiseihin. Oi kultaista ysikytlukua, tasaisen kaunista jumputusta jokaikisessä biisissä. Dr. Bombayn Calcutta  nousi meikän ykköseksi !

Siinähän se viikonloppu lompsahti meneen. Lauantaina kamera lojui kiltisti pussissaan ja kokkailtiin täytettyjä paprikoita. Oli muuten herkkua !

Uudella innolla arkeen, kaikkea jännittävää luvassa. Hyvät yöt.

I'm a little girl.

Ohoi ohoi mikä päivä, tai siis jos päiväksi saa kutsua sellaista joka alkaa kahden jälkeen iltapäivällä (minusta saa !). Oli ihanaa rutistaa oikein kunnolla pikkuista Maria, joka oli leikannut tukkansa niin makeaksi että soveltuisi oikein mainiosti Japaniin. Kokkailtiin Marin (Mari siis kokkasi, minä puhuin) kanssa oikein maukasta kana-paprika hässäkkää. Hässäkän seurana oli 3 minsan pikariisiä. Hyvin pikaisesti nättikin toimivan, kun riisi oikein rouskui suussa. Noh sen unohti nopiaan kun keskittyi kastikkeen makuun ja höpöttelyyn Marin kanssa. Marille terkkuja, oot söpsä. Ja tein asunto on huippu !

Kävin myös koulussa. Olihan siitä jo vierähtänyt viikko jos toinenkin. Tapanani ei kuitenkaan ole jättää menemättä kouluun ihan tosta noin vaan. Tässä nyt vaan on ollut kaikenlaista ja pittäähän sitä opiskelijan duunissa käydä (joulukuussa) ja lomaillakkin hetkisen kaukomailla. Mistä tulikin mieleen, reissukuvia ei ole vieläkään. Byhyyy. Okei takaisin kouluun. Jesh kouluun pitkästä aikaa ja fiiliksellä "nyt saan harjotella sitä rullaamista ennen näyttöä". Höpöhöpö turha luulo, oikeitahan asiakkaita sieltä tupsahti. Tällä kertaa halusin olla innokas permiksen vääntäjä ja ehdottomasti tehdä sen ainoan permisasiakkaan. Voi sitä iloa, kun tämä noin 60-vuotias naishenkilö pitkinen punasine hiuksineen astui eteeni. Pitkät hiukset olivat ainut miinus tässä, olin yli tunnin ylitöissä koululla. Mutta valmista tuli ja asiakas jopa palaa luokseni parin viikon päästä leikkuuseen ja väriin. Itse asiakas oli ihan huippu, ei mitään skeidaa small talkia vaan juttusia horoskoopeista ja elämästä ! Niin horoskoopit ovat tärkeä osa elämää.

Ennen tärkeän päivän aloittamista yritin nappasta muutaman kuvankin. Ehkä pienellä epäonnistumisella. Hitto kun olis se oma henkilökohtainenkuvaaja. Mutta voivoi kun niin ujostuttaa. Ehkä vielä joskus. Ehkä.

Voiko ihminen enään tylsistyneemmältä näyttää. Tai väsyneeltä. Kärsineeltä. Omahyväiseltä. Mitenkä vaan. Minkäs teet, ei se meikki niitä silmäpusseja kuitenkaan peitä. Turhaa siis koko meikkaaminen. Suuresta rahavuorestani huolimatta päätin piipahtaa eilen Monkissa. Se oli alkuun virhe, nimittäin Aleksin Monki oli täyttynyt ehkä 3/4 osalla alevaatteista. Pyörin alkuun vain ympäriinsä miettien "mistä alotan, mistä alotan, mä haluan ainakin ton ja ton, eikä toikin on pakko saada". Onneksi, ONNEKSI tulin järkiini ja ostin vain muutaman pikkujutun. Tätä mekkosta olin kuikuillut jo syksyllä, mutta jättänyt aina tankoon roikkumaan. Onni sekin, nyt se löytyi 10 euron tangosta.  Voi elämän pieniä iloja !

 

Vaikka tässä on kovin ajatuksena tukankasvatusoperaatio, oli se harakanpesä leikattava edes jonkinmoiseen malliin. Tästä tulikin oikein kelpo talvikaveri. Sujahtaa näppärästi pipon alle ja on sen jälkeenkin söpösti pörrö. Väriksi ei valittu tällä kertaa kirkkainta kuparia mitä löytyy vaan kerrankin jotain luonnollista. Keväällä on kiva kun on semisti vaaleampi pehko (niin toivon eläväni jo keväässä). Ohoi bambeista ja meikästä on tullut näköjään bestikset !

Hubbista ja maanantain  tiistain jatkot ! Mitä onko tänään jo tiistai ??

Pappismisukka liikkeellä.

Piskuista postausta sen hetken kun ehtii rentoutuu sohvan nurkassa. Turku tuli taas koettuu ja nähtyy. Tänään aika juhlien, kätevästi liiankin pirteenä. Katsotaan löytyykö Stadista yhtä maukkaita dancemooveja kuin eilen Turun Vegasissa. Vegasin moovit olivat niin hurjia ettei pikku poppoomme kyennyt yhtä sidukkaansa edes juomaan kun oli jo jatkettava matkaa. Katsotaan kuin käy tänään.

Ohhoi blogi hakee innolla omaa identiteettiään, ehkä see löytää sen ajallaan. Mutta nyt parin foton verran otoksia millä Turku eilen hurmattiin.

 Kirppariltä löytynyt läpikuultava pitkä kauluspaita on ootellut kärsivällisesti kaapissa omaa ekaa käyttökertaansa. Paita on jäänyt liian helposti roikkumaan henkarille lähinnä kaulustensa vuoksi ja siihen lisättynä vielä valkoinen väri. En voisi enempää näyttää pappismisukalta. Pikkuisella vyötärörusetilla ja kauluksien kääntämisellä paidasta kehkeytyi kuitenkin oiva kaveri. Ja mitä siitä sitten jos hiukan papilta näyttäiskin ? Lakki päähän vaan ja tyyli muuttuu venäläiseksi.

Seuraksi pääsivät Design Marketilta pongatut bambikorvikset (jotka eivät vielä ole hävinneet tai rikkoutuneet, kop kop) sekä superkulahtanut ja mallistaan poismennyt tukka. Jännä kyllä, tukan väri on Aasian auringon aikaansaannoksia ja meikä itseasiassa tykkää siitä. Tykkää niin paljon, että veti samalla sävyllä tänään tyvenkin kampaajalla. Tervetuloa kulahtanut elämä !

Tämmöisiä kuvia pikkuveljeni napsi ekaa kertaa järkkäri kädessään. Tällä naamavärkillä ja toisilla kuteilla uuteen iltaan. Meikä poistuu jotta pääsee joskus tämän päivän puolella lähteen ziigaan kaverin uutta asuntoa. Moido ja hyvät lauantait !

Kun yrität palata arkeen

Kova oli yritys eilen palata arkeen, duuniinkin menin heti aamusta. Eihän se mitään herkkua ollut kun kuono vuotaa ja höperöi kuumeisena. Koulussakin oli pakko käydä illalla, jotta olisi vähän edes ajantasalla esimerkiksi tulevista näytöistä. Oi näyttö, mikä ihana sana ! Seuraavaan näyttöön ón niin hetki vain aikaa, että parempi tehdä liian vähän kuin liian paljon. Älytöntä stresseilyähän siitä vain tulisi, jos laittais vain painaan eteenpäin ja todennäköisesti työt ei tulis oleen mitään huippuluokkaa. Iisisti vaan !

 

Kuvissahan näkyy mallimaisen virheettömän sileä iho. Ja huulet, oi nuo huulet jotka ovat nin muhkeat ja kiiltävät ja smoothit. No mutta kipeänähän saa näyttää miltä tahtoo ? Shortsit jalkaan ja Karjala-paita päälle lähikauppaan, eiku.. Taidan pidättaytyä vain pitkässä unilomekossa ja pörröisissä muumisukissa. Ja uudessa onnenkorussa !

 

 

Se o Suomi !

Täällä taas täällä taas. Huhhei, joku on tuonut lumen ja pakkasen. Toiset tykkää toiset ei. Tällä erää meikä kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan. Asiat ois ehkä toisin, jos pitäisin vähääkään luistelusta tai hiihdosta. Okei pari lumipalluraa voisin heittää ja pienen enkelenkin pyöräyttää saastuneelle takapihalle, mutta siinä ne sitten olikin.

Lomat on lusittu ja arkeen on palattava. Reissukuvia tulossa jahka saan reissun osa 1 kuvat Pähkinältä. Niin eihän niitä voi tänne lykätä järjestyksessä reissun loppu ensin ja alku vikana. Silloinhan kukaan ei huomaisi tätä huimaa asteittain tummemmaksi tulemista. Phi Phillähän ei tunnetusti koskaan ole pilviä...

 

 Malttamaton halusi heti lisätä muutaman fotosen ! Aijaijai. Ylemmät kuvat kaikki Phi Philtä ja kuten näkyy sekä meikän rusketuksessa että taivaassa, siellä ei oo pilviä NEVER. Siellä ylimmissä kuvissa ollaan hyvillä mielin matkalla kohti Phi Phitä. Seuraavissa parissa pikkuisella snorklausretkellä, joka oli lähellä mennä pilalle kun loppureissusta speedboatin kyytiin astui vauhtia pelkäävä mimmi. Luoja ! Apinoiden pomo taas hetkellisesti säikäytti Oreoita omistavaa Sannia, jonka piti loppujenlopuksi heivata koko paketti kaverille. Sitten vähän mestan vaatetarjontaa, omalaatuista tanssiesitystä ja koko komeudessaan itse Phi Phi.

Pikavisiitti Phuketiin oli täysin riittävä. Tuolla turistikaaoksessa ei tarvinnut fiilistellä kuin yksi ilta. Näin kaiken mitä pitkin. Maustepala Singaporesta ja bye bye- kuva helkkarinstylessä asussa (joka muuten vain parani päästyämme Lontooseen).

Okei lupaan seuraavalla kerralla olla kärsivällisempi postaukseni kanssa. Tää näyttää nimittäin hirmutylsältä ! Hei sitten ja tervetuloa ihanaaakin ihanampi arki . CANT WAIT !

Oi-oijoi !

Ja nain sita palataan internetin ihmeelliseen maailmaan. Viela ei onneksi ole aika huolien vaan nautitaan vikasta reissupaivasta The Shakespierissa. Ikava taydellisia farkkuja muuten voisin jatkaa chillailua rannalla nauttien Shinghaa.

Nauttikaa lauantaista ja hei enaa vaaaaaan kymmenen viikkoa kun kesaaika alkaa.