Hyvä onni paha onni, mutt miksi ne menee rikki ?

Niin tässä sitä pohditaan miksi juuri ne kivatjutut päättää rikkoutua joihin juuri ehti kiintyä. Ei siinä mitään jos fillarisemmoi tai puhelinsemmoi mutta että se valkoinen. Se valkoinen joka on onnen koru. Se valkoinen joka on ilon koru. Se valkoinen joka teki paskastakin asusta täydellisen. Se valkoinen joka vaan yksinkertaisesti oli paras.

 

Tähän asti olin vielä elänyt onnellisena. Päivääni ei pilannut, kun puhelin kopsahti vessan vaa'alle. Ehkä hiukan harmitti, mutta kelpaahan se yksikin korvakoru. Päivääni ei myöskään pilannut, kun fillarin pyörät kierivät pitkin luokan lattiaa. Se lähinnä nauratti vaikka semisti taas harmittikin. 

Mutta kun...

 

Ei jumatsuikka sitä iltaa kun tämä tapahtui. Hyvissä fiilareissa olin viemässä koulun vaksille kuittia. Kun vaksia ei tutussa paikassaan näkynyt, nojailin tiskille ja huhuilin. RÄKS ! Whaaaaaaaat, EEEEEI !! Jos en olisi ollut koulussa niin kyllä olisi tirahtanut. Joojoo, se on vaan koru ja olen aikuinen. Tiedän, että korun voisi vain liimata. Eihän se kuitenkaan olisi kivaa että suloinen keiju näyttäisi siltä kuin sillä olisi paita sekä hame. Mekko sillä kuuluu olla.

Onneksi tämä valioyksilö on Suomesta ja toivon saavani uuden sellaisen seuraavalla Turun käynnilläni. Koru on peräisin Yonosta. Muistan vieläkin sen päivän kun kävelin Yonon ikkunan ohi ja Helinä Keiju kiikahteli siellä. Tiesin heti.

Luulin hyvän onnen ja fiiliksen seuraavan minua (joka on hyvin harvinaista näin syksyisin) erinäisistä asioista mitä pitkin syksyä on sattunut. En luule enää. Tai ehkä tämä oli maksu niistä kaikista kivoista asioista.

 Toivottavasti muilla on kivatlempparikorut turvassa !

Pikkuisetjouluisetjutut.

Päivä ei ole edes alkanut, mutta tehty on jo vaikka mitä (miun mittakaavassa) ! Aamulla piti herään aikasin jotta ehtii leikkaan pojun/herran/miekkosen/siis mikä tukan ennen viikonloppureissulle lähtöä. Hätänen kolkytminaahan se oli ja sormikin sai saksista, auts. Okei siis
* tukka leikattu
* lähikaupassa käyty
* piparintapaset pikkuleivät leivottu ja koristeltu
* pari joulukorttia väsätty ja fiilistelty pari joulubiisii
* niin mitä muuta ?

Oho mielestäni oon saanu niin paljon aikaan, mutta ei kai suikussa käyntiä, föönausta ja kynsienlakkausta kelpuuteta.


Luoja siis tarkotukseni oli vaan fiilistellä kotia, joka on saanut ripauksen joulua. Apua, haluisin vaan olla himassa koska kaikki valot ja kynttiälät vaan on super kuumia ! Ehkä oonkin. Siis kotona.

 

 Vanha kaljaloota sai seurakseen tähtivalot. Ohan se loota oikeestaan aitiopaikalla meidän keittössä. On muuten pirunhyvää glögiä tuo Porvoon glögi. Mehuisaa, maukasta namnam.

Rakas lemmikkimme Puppy ei valitettavasti omista vaatteita. Hän joutuu tönöttämään ikkunan edessä kaiken aikaa ja todennäköisesti siinä käy välillä aikamoinen viima joten päätin antaa hänelle hiukan lämmikettä valoista. Itkin viime vuonna kun luulin huopavalojen hävinneen muutossa, mutta kaskummaa tänä vuonna ne odottivat minua nätisti jouluboksissa. 

 

 Kynttelikkö oli suuri löytö Stockmannilta (love it!), samoin joulukalenteri. Jes pitkästä aikaa vanhan kunnon kuvakalenteri ! Yh jo alkoikin ällöttää ne suklaakalentereiden suklaat. Hmm, tietty jos haluaisi maksaa joulukalenterista montamonta kymppiä niin johan sais herkkusuklaata.

Ohho se siitä fiilistelystä että on saanut kaikkea aikaan. Nyt tuli hätä kun kaikkea vielä tekemäti ja töihin pitäisi rientää. Mooooooooooooooooi !

Tupsuja, keijuja ja myitä

Heipparallaata raa taas ! Toivottavasti kaikilla on ollut mukava päivä, jos ei niin nyt aivonystyrät muistuttaamaan niistä hupaisista asioista joita teille on viimeisen vuoden aikana sattunut. Kesän koffipuiston suihkuja, aamukaffettelua ulkosalla, talviturkin poisheittämistä, supermakeeta uutta takkia tai vaikkapa fiilistelya siitä ettei vieläkään oo lunta !

Tässä pikkuinen ja ensimmäinen asupostaukseni. Melko Nilpimäinen jos sanoisin. Pikkumyytä yhistettynä kevyisiin maihareihin (okei noita ei voi sanoa maihareiksi, siksi ne onkin kevytversiot), vähän keijua fiilistelemässä ja sukkikset.

Pipatsukin tuli valmiiksi ! Niin noita samanmoisia onkin kaikilla, mutta mie myhäilen itsekseni "haahhhhaaa ootepa maksanu noista maltaita ja mie pikkukätösin tein tän ite". Niin se pipo taitaakin olla ainut tekeleeni sitten ala-asteen. Vaatetuskoulussakin ystäväni virkkasi minulle tilkut kun en oikein käsittänyt miten se tapahtuu, kiitos siitä.

Takista tuli heti miun frendi nähtyäni sen Zarassa, vaikka kate ei siitä niinkään pitänyt. Se on  vaan söpsä väri ja mallikin on oikein passeli. Piposta, huivista ja ajurikäsineistä onkin tullut oikein kelvolliset tänä syksynä. Itetehty pipo, kirpparilöytöinä käsineet ja huivi. Kevytmaiharit löytyivät Aleksi13:n alelaarista viime talvena. Kangaskassistakin on tullut melkein sydänystävä. Tiedä sitten onko se siitä että kaverini kiikutti siinä kassissa kameransa minulle ja niin kassi on jäänyt miulle. Kännykkäkotelohärpäke on loisto ! Ainahan se kännykkä on hukassa niin mikäs sen mukavampaa kuin sille oma kannettavapussukkansa. Sukkahousut Sokos. Sieltä nyt vaan saa sukkahousukokopalvelua ja valikoimakin on melko kattava (like!).

Ohhoi nyt se masukin kurnii, joten eikon iltapalalle.

ps. Jännitys osa2 kun tiistainen meni mönkään.

Violet pink orange, mikä on sinun lemppari ?

Kyseessä siis Kevin Murphyn Colour Bug, väriliitu/hius luomiväri/mitä näitä nyt on. Superihastuin tuotteeseen kun luin siitä lehdestä ja vielä enemmän kun Indiedaysin Nata kertoi siitä. Ai että kun tuote näytti makeelta hiuksissa !


Bugia löytyy Suomesta pinkin, violetin ja oranssin värisinä. Vikan noista jätin ostoslistaltani pois. Purnukka on puolipallon muotoinen, jossa on loistavat sormikolot eli iisi pitään kiinni pallurasta. Luulin tuotetta olevan koko pallossa, mutta yllätyin kun olin sutinut pääni violetilla ja pohja tuli näkyviin ? Olisin halunnut kokeilla dipattuja hiuksia, mutta tähän lyhkäseen kuontaloon sitä on melko mahdotonta tehdä.

Liitua suditaan kuivaan tukkaan, johon on pohjalle laitettu vahaa värin kestävyyden parantamiseksi. Voit tehdä joko snadeja raitoja, makeita dippauksia, oman mielen mukaan sutia väriä mihin sattuu tai sitten niin kuin minä eli koko päähän. Mainio konsti piristää iänkuluneita baarikikkaroita ja sutia tätä joka viikonloppu hiuksiin (okei ehkä siihenkin kyllästyisi).


 Ostin eilen tuotteen itselleni ja heti tänään sitä oli päästävä testaan. Noh pohjalla kun on ennestään semi räväkkäväri, kirkas kupari ja takaosa vielä erivärinen.. Taisin innostua, hups. Loisto päivä kokeilulle, kun illalla on se koulutuskin. Mutta sainpaha uuden ilmeen hetkeksi (tästä voi ja saakin olla tuhatta eri mieltä) ja nyt tiedän etten ainakaan heti luovu oranssistani ja siirry violettiin miten olin jo tuumaillut. Enjoy !

Niin tiedä sitten mikäs noista se oikea väri on. Huulipunan sävykin on erilainen melkeen jokasessa kuvassa. Mutta nyt lompsinlampsin karvattoman hauvan luo ja jätän surun taakseni kun harjoittelupäivä peruuntui. Pyhyyyyyy.

Tu-tum-tututu-tutum-yö ilta aamu.

Ohhoi hohoi, nyt se on vierähtänyt, se kolme viikkoa. Tasan kolme viikkoa sitten oli se ilon hetki kun melkein halasin opettajaakin. Oijoijoi ! Ja huomenna se tapahtuu, nimettäin työharjottelu paikassa jota voisin kutsua mielenkiintoiseksi. En malta odottaa !

En tiedä yhtään mitään odottaa, mutta odotan kuitenkin positiivisella mielellä. Nyt siis alkaa vaatekriisi. Mitä ihmettä sitä keksii päällensä ekana päivänä, siitähän meikäläisen mielikuva luodaan. Rusettikorvikset ja jotain söpöä tai standard alalle tyypillisesti mustaperusvituntpaita tai ehkä jotain makeeta tummanpuhuvaa.

Pelottaa jännittää naurattaa ja kutittaa.

Jee ja hei huomen illalla on vielä IdHairin koulutus/näytös. Hohhooo ja kaverini on hommannut semmosen koiran joka on niinko lemmikki mutta kaverilla ei oo karvoja. Jaiks sekin nähdään huomenna, ehkä mää rakastunkin niihin ! Ken tietää.

Näääääin nätisti alotettettiiin viikko. Mo.

Sanomalehden hyötykäyttöä

Oho en tiennyt sanomalehtikynsien olevan näinkin pop ! Näin jossakin blogissa sanomalehtikynnet ja ihastuin heti. Mitenkä mahtava idea ! Pölöpäissäni (ei siis humalassa) en tajunnut ottaa blogia ylös, mutta onneksi googlettamalla löytyi yksi jos toinenkin ohje näille kynsille.

Ihan kaikkia aineksia ei minulta omasta takaa löytynyt, mutta hiukan sävelsin. Olen ihan tyytyväinen ekaan kokeiluun, vaikka ei niistä ihan täydelliset tullutkaan. Hmm, pitänee laittaa ostoslistalle hiirenharmaa- kynsilakka :>

Ohho, taisin olla malttamaton kun yhdestä kynnestä on sujahtanut väriä pois !

Hei mutta tänään on sunnuntai ja Helsingissä on tiedossa Aleksin joulukadun avaus. Oi, kunpa ne suloisuuden huiput bassetit olis taas siellä ! Mie oon ainakin hiukan innoissani (okei ehkä tää joulun aika alkaa semisti liian aikasin) ja aattelin raahata henkilön mukaan joka ei niinkään joulusta välitä :>

Superia sunnuntaita !

Kaikki okei, ohan perjantai.

Arki päätöksessä, työt ei. Muumilimu, pala suklaata ja hamppa odottavat minua jääkaapissa. Voi perjantai illan riemua ! Mutta hei minkäs teet kun kotihiiri oot, yeah i like. Noh en mie mikään hiiri ole, mutta aika laiskamato lähteen tuonne pimiään. Camooon kello neljältä iltapäivällä oli jo pimeetä, onneksi on edes joulun aika ovella niin kaikkialla on erilaisia valoja piristämässä meitä.

Oho vasta tänää tajusin, että voinhan mie tuon pipan reunan taittaa oikein leveäksikin eikä se silti ole yhtään pöllömpi. Kapealla reunalla se ööh, no sanotaanko että joku oli hiukan malttamaton pipan päättämisessä. Vieläkun saisin aikaiseksi ommella tupsun tuohon. Taisi tulla uusi renttuherkkupipa ! Vai hetkinen enkai näytä pojankoltiaiselta tai roistolta ?

ps. Ehdin jo luulla ja säikähtää pikku Töpön leikkivän merirosvoa. Vain silmälappu puuttui, mutta toinen silmä oli muurautunut kiinni. Thank god se osasi itse avata sen ettei minun tarvinnu alkaa sörkkiin sitä.

Nyt nauttimaan perjantai illasta !

Rich repair lovetus.

Eikö ookkin ihanaa, kun on löytänyt semmoisen kosmetiikka- tai tukkatuotteen jota ilman naama tai hiukset todennäkösesti kupsahtais ? Minä ainakin oon onnellinen siitä ja kyseessä on nyt tukkatuote.

Tätä tuotetta kun survasee pyyhekosteeseen päähän esimerkiksi kerran viikossa sampoopesun jälkeen niin kyllä tekee kutaa. Minun tukka alkaa kummallisesti kuivuun ja korppuuntuu aina kylmien ilmojen tullen tai jos olen tullut liian hyväksi ystäväksi muotoilijan kanssa. Juu, kyllä mie käytän kuumuudeensuojaa.

Tätä kaveria ei tarvi pitää päässään kuin vaivasen minuutin (1) ja jo tehoo. Itse pitelen sitä tosin tuplatriplat pidempään, koska suihkussa vaan on kivaa. Coldwellin tuote, mutta ei kirpase kukkarossa. Sokoksella purnukka maksaa abauttirallaa 16e ja tästä kyllä riittää. Ainakin miun lyhyeen kuontaloon. Kokkeilkaa ihmees, jos tukasta siltä tuntuu !

Tadaaaa näin sileä ja säihkyvä siitä tuli ! Niin ei se oikein vissiin kuparissa tukassa näy, mutta tuntuu. Ai että.

Maaseutumatkailua melkein Pariisissa

Pari vapaapäivää tuli melkein yllärinä ja päätettiin viettää nyt muutamaa viikkoa liian ajoissa meidän pikkuista vuosipäivää. Mikäs muukaan ois parempi paikka kuin PORVOO ! Ei olla kumpikaan käyty siellä ja siellähän on se vanha kaupunkikin jajajaj netistä löytyi lupaava hotelli. Itseasiassa siitä kehkeytyi oikein lupaava heti aulan nähtyämme. Ai että se oli ihana, Pariisin Ville.

Pariisin Ville on pieni ja todellakin uniikki hotelli Porvoon vanhassa kaupungissa. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja viihtyisämpää hotellia saa hakemalla hakea. Suosittelen lämpimästi, jos olette matkaamassa Porvooseen. Sinne jäi osa sydämestäni. Siellä oli saunakin !

Saavuimme Porvooseen mielestämme ajoissa, mutta kuitenkin liian myöhään kun vanhan kaupungin putiikit menivät kiinni niin aikaisin. Onneksi ehdimme tehdä tutustumiskierroksen illalla ja pari ostostakin pääsi matkaan mukaan. Tänään sitten loput kaupat joihin emme ehtineet tai jotka olivat muuten vaan tiistaina kiinni.

  Oikeastaan koko hotelli oli sisustettu Laura Ashleyn tavaroilla. Jotain hassua tapahtui ja pitänee myöntää että jäin koukkuun niihin ja IHASTUIN. Sen verran herkullisia tavaroita tuolla oli :> Esimerkiksi tuo lasinen pallukkainen pöydänjalka, ihan ylisöpö. Tyynynpäälliset olivat myös oikein muikeita. Harmi vain ettei nuo tavarat oikein istu meidän asuntoomme :( Ehkä kuitenkin tuo pöydänjalka. Sängyn päällä nimittäin köllötti kartonkinen Laura Ashley unen toivotus lappu jossa toisella puolella komeili pikkuinen ale-seteli heidän liikkeeseensä.


Ulkona olikin ihmeen kirpsakka ilma eilen. Ja toki olin vielä valinnut korolliset kengät mukulakiville. Noh taidan vaan tykkää sipsuttaa.

Vuosipäivän vietto vierähti pitsisessä Zaran mekossa, sydänsomisteisessa Saki Miun neuleessa sekä punaisissa pallukka korviksissa. Oho eihän tuosta mekosta edes näe onko se pitsiä vai jotain muuta. Pitänee harkita pikkutarkkojenkin kuvien ottamista :>


Matkailu sujui oikein leppoisasti, ehkä liiankin kun ei millään malttaisi palata arkeen. Mutta toipihan tämäkin retki taas iloa tähän ihanaan Suomen syksyyn. Nyt paketin kimppuun jonka postimies kiikutti hetki sitten.

Keskiviikko jatkot, mo.