Uus suosikki

Miten vaatekaapin aatelistoa ovatkaan ne reikäiset kotiherkut ? Tai tarkoitettu julkisesti ehkä huumorimielellä johonkin vappujuhliin. Mulla on yks semmonen, semmonen suosikiksi noussut. Bändipaita. Vihaan niitä, mutta tässä oli jotain. Oli jopa kuunneltava kyseistä artistia kun sakset heiluivat paidan hihoissa ja helmassa. Ehdin jopa tykästyä artistiin. En olekaan niin feikki kuin luulin tai luulisi.

Oi kyllä, Motörheadin paita. Eli meikän sanoin mötörhed. Turhaa lausua oikein kun ei kuitenkaan olisi katu-uskottava. Paitaressukka oli menossa säkkiin, joka olisi pian päätynyt kaatopaikalle. Näppäränä mimminä rosvosin paidan itselleni, onhan se kuitenkin hyvin lähellä omaa tyyliäni. Aivan mikä on oma tyyli ?

Minun henkilökohtainen oma tyylini on vuosien saatossa muuttunut aika rutkasti tai toisaalta taas samat asiat toistuvat tyylissä vaikka fiilis kokonaisuudessa onkin ollut eri. Tennarit ja farkut ovat vahvoja suosikkeja. Myös pallohelmaiset hamoset tyttöpaidoilla ovat välillä oikein mieluisia. Joskus taas on mukava vetästä nahkarotsi ja maiharit päälle. Ylikorkeita (tai ylipäänsä korollisia) jalkineita tai tuulitakkia meikän päällä näkee melko harvoin. Tuulitakkia ehkä nyt kun olen fiilistellyt kevätlenkkeilyä. Korollisiin jalkineisiin en keksi mitään hyvää syytä. Jep ne on kauniita, siinä se. Ei oo vaivan arvosta. Tai ehkä ne loisivat jaloille hiukan lisäpituutta kun meikällä sattuu oleen tapana rikkoa muutenkin tumpion mittaista säärtäni kääntämällä housun lahkeita silleen ihan skidisti. Sallittakoon siis kaikille mielialapukeutuminen.

Tukkaakin hiukan menin ja raiskasin. Kaveri on kuin raastin rautaa pelkän shampoopesun jälkeen ja hiukan vielä hoitsikankin jälkeen. Luoja kiitos fiksut kaverit ovat keksineet aineet ja tökötit joilla kaikki idiootit blondiksi halajavat saavat tukastaan sileän ja smoothin. Ah, vielä kun olis se megatukka jota sais harjailla !

Lempparikuteiden ympärille on helppoa ja mukavaa lisätä lisävaatetusta ja hyvä fiilis on taattu. Mitäs sitten kun kokonaisuus koostuu lempparikuteista. Meikä harvoin tai oikeestaan koskaan pukeudu kahta päivää peräkkäin samoihin asuihin. Vältän myös samoja asukokonaisuuksia ylipäänsä. Tässä kuitenkin aluksi kotiasupaidan ympärille kehkeytynyt (jaiks violetti kauluspaita uupuu !) asu, jossa menin ja viihdyin oikein mainiosti KAKSI päivää. Huh rankka viikko.

Hyviksi frendeiksi ovat tulleet jo ennenkin esiintyneet Nudien Long Johnit, nahkaiset matalavartiset Converset sekä kirpparilta pongattu 3 euron nahkarotsi. Bändipaita tosiaan nousi eilen yhdeksi lisäsuosikiksi, mutta katsotaan kuinka usein se äijäfiilis tulee ja tuo mukanaan tuon paidan ihmisten ilmoille.

Nahkarotsi on kyllä ihan ykkönen, myös. Hieman lyhkäsillä hihoilla ja kuluneella nahallahan saan vain lisää uskottavuutta. Tai sitten en, mutta väliäkö tuolla. Rotsi istuu täydellisesti olkapäistä, juuri oikean pituinen, mukavan isot taskut oikeassa kohtaan, kaulukset sopivan stylet, väri, vanha.. mitä muuta toivoisin kolmella eurolla ? En ainakaan bisseä Helsingistä.

Ja sinne sujahti perjantai. Olkaa ihmisiksi ja miettikää mulle kauniita ajatuksia ensi viikon näyttöjä  varten, kiiiiitos !

iloa

Viikkohan on alkanut oikein maittavissa merkeissä. Aivan, lumi on saapunut Suomeen. Kätevästi 8 kuukautta liian ajoissa, ihana ennenaikainen talvi. Pyh. Saipa sentään yhden päivän tallustella matalavartisilla nahka Converseilla.

Oli tässä päivässä sentään jotain hymyilemisen arvostakin, maanantaista on aina revittävä kaikki ilo irti. Aamulla sai kanniskella puhelinta käessään ympäri asuntoa ettei harvinainen puhelu menisi ohi suun, myöhemmin oli ilo kuulla vanhan kunnon messengerin piupahdus, vielä myöhemmin oli ihanaa halata vanhaa työtoveria ja vaihtaa jännittävät kuulumiset. Työtoveri sai myös meikän ansiosta kunnon nuorisomammalookin (pitänee harjotella tota kiharapehkon viimeistelya) ja ilta päättyikin maailmanloppuun. Onneks maailmanloppua ei tullutkaan vaan aurinko tuli ja pelasti. Ihanat jenkkileffat !

Tänään olikin mukavata pukeutua pelastuskuteisiin, vanhaan Englannista ostettuun flanellipaitaan, perus t-paitaan sekä Nudien Long Johneihin. Martensit jalkaan ja huivi tiukasti käärittynä kaulan ympäri, ihana uusi kevätlook !

Tukkakin sai kevyttä kyytiä viime viikon torstaina. Sairastellessa oli skidisti tylsää ja aattelin hiukan ohennella reuhkaani. Ohentelu muuttui oikeaksi leikkaussessioksi ja sain jopa niskan saksittua mieleiseksi, mistä ei tietenkään ole kuvaa. Tämä tukka passaa oikein hyvin kunnes joku ihana keksii mulle supermakeenräväkän uuden hiusstailin.

Uskaltauduin jopa pienoiseen huulimeikkiin. Huuliin tulee yleensä sohattua vain liimapuikkoa muistuttavaa huulirasvaa, koska oon maailman onnetoin punien kanssa. Punat pörrää ympäri poskia ja käyvät liian usein tutustumassa miun hammaskalustooni. Löysin Make Up Storelta mukavan sävyisen huulikiillon jossa on kuitenkin näköjäs vähän enemmän pigmenttiä että antaa mukavan säväyksen miunkin kuiville huulille. Tykkään sävyn Fig oranssihtavasta sävymaailmasta, josta ehkä pikkiriikkisen tulee semmoi olo ettei se oo kaikkein passelein miulle. Niin kauan kuitenkin kun en mitään syytä keksi miksei se mulle sopisi, aijon sitä huuliini sutata aina kun päivä käy villiksi. Puna löytyi Kicksin alelaarista alle kybän hintaan, not bad.

Nukuin viime yönä aivan liikaa joka kostautuu näköjään tänään, ei väsytä sitten yhtään. Kuvat ei kylläkään näytä kertovan sitä että oisin nukkunut oikein maittavat unet viime yönä. Täytyy vissiin alkaa hyväksymään nämä kauniit pussukat silmujen alla ja jotaan tummaakin niiden ympärille on kehkeytynyt. Onneksi huomenna ei oo heti aamusta mitään pakkopullaa jonka takia pitäisi herätä. Nautitaahan kaikki tästä viikosta ja muistellaan kaikkia kivoja asioita, jooko !

bousa

Mitäs ihmettä välillä tapahtuu kun kamera nappaa kuvia miusta itsestään ? Eihän niissä kuvissa näytä laisinkaan iteltään ja silti niitä tyrkkäilee nettiin. Kuuluisaan facebookkiin en enää kuvia paljon lisäile, mutta tänne fotoja tulee laitettua milloin minkäkin näköistä. Toiset osaa olla hirmu luonnollisia kameran eessä ja tykkää keikkuakin vielä siinä edessä jajaja ovatkin vielä oikein viehättäviä. Viihdyn kyllä kameran edessä, mutta kovinkaan viehättäväksi niitä kuvia ei aina voi kutsua. Jokin pakkomielle lykätä naamasta ihmeellinen ilme kameran räpsähtäessä. Ehkä mää vasta totuttelenkin siihen kameran räpsähdykseen ja toivon joskus olevani kuvassa oma normaali itseni. Siihen asti kuitenkin bousaan ja ilmeilen.

 

Viikon pari kolme (vissiin laiska postailija) takasta ensimmäisten ns. lämpimien kelien asufiilistelyä. Idioottimainen röökitoppi Thaimaan katukojusta, joka on just sopivan chilli kun ei oo muutakaan päälle pantavaa. Neuletakki French Connectionin, ostettu second handina. Shortsit viime syksyiseltä Portugalin reissulta ja sukkikset maybe Sokos kamaa. Kynsissä aikoinaan MACn spessu collectionia. Disneyn pahikset pääosassa. Lakka on sairaankivan violetin ja myrkynvihreen yhdistelmä. Sopivasti ruma, että on jo hiano. ps. en tiedä mitä tapahtui bousakuvien ja kynsikuvien välillä, hirmunen välimatka joka ei katoa.

Aikaisemmassa postauksessa pärisin tukastani, mikä pitää edelleen paikkaansa kun katsoo tämän hetkistä reuhkaa. Tämän postauksen kuvat kun taas ovat laittomasti hiukan vanhentuneita, diggailenkin kuvien tukasta. Tukkaa on juuri vaalennettu vaalennuspesulla ja vedetty päälle jotain semipastellia, josta kuitenkin tuli hiukan liian kirkas oranssi ja törkeen huonokuntoinen. Kiitos vaalennus, muistan käyttää sinua jatkossakin ! Rakkahin innokas kampaajaluokkatoverini Johanna nipsnapsas vanhaa reuhkaa veke, josta tuli oikein passeli.

Kuvista sai taas uutta fiilistä tukan muokkailuun, jospa oikeesti yrittäiskin olla vaalennuksen best friend ja tekis tästä makeen blondin kerta ollaan näin vaaleiksi jo päästy. Uuu, miten ois vaalee pitkä tukka. Oh niin meikää !

Loppuun vielä meikän talven herkkuystävät. Kirpparilta löydetty nahkainen tilaihme. Miinuksena laukun kiinntyssysteemi, joka tuppas aina välillä aukeen kun laukku jyskytti kävellessä miun reittä. Mitään ei koskaan laukusta kadonnut, joten laukku pitää suosiotaan vieläkin yllä. Toisena bestiksenä Marimekon normaalia suurempi kangaskassi. Kassi on tehty vanhasta hopeamitallikankaasta ja tuntuukin skidisti tukevammalta. Tai sitten se on vaan niin uusi ettei se ole ehtinyt vielä kulahtaan.

Kiitos ja puhaltakaa tänne terveyttä. Hiukan ketuttaa harrastaa kiepeyttä jo kolmatta kertaa tänä vuonna :[

Kun mä reissuun lähdin ja palasin

Ohhhoi nyt on hyvä aika aloittaa kertomus kuukauden takaisesta reissustani. Kertomus alkaa Lontoosta, joka oli meidän alku- ja lähtömestamme. Ah Lontoo. Kaupunki jossa on pakko käydä vähintään kerran vuodessa. Seuraavina kertoina voisi kuitenkin lähteä tutkimaan enempikin Englantia, koska koko maa on ihan meikän suosikki. Vaikka siellä pari vuotta takaperin vietinkin about puolet vuodestani, ei tutuksi tullut kuin pikkuisen Etelä-Englantia ja Lontoon mestat.

Hotellina toimi menomatkalla ihana neljänkimppahuone laadukkaassa Airways hotellissa. Oltiin muuten tulomatkallakin neljänkimppahuoneessa, ei oltu vissiin saatu tarpeeksemme vielä toisistamme päälle kahden viikon reissun jälkeen. Lontoosta on ihan törkeen vaikeeta löytää mitään edukkaita huoneita, ehkä sen takia päädyttiinkin näihin kimppa ratkaisuihin. Vähän jäi harmittaa pihistelyni alkumatkalla tuolla appelsiinimehubaarissa. Sama minne suuntaan baarissa katsoi, joka puolella möllötti appelsiineja. Mikko oli rikas ja osti aamupalajuomaksi lasillisen tuorepuristettuamehua ja aij että oli namua kun sai lorauksen maistaa !

 Camden Town on paikka jonne on ehdottomasti päästävä fiilistään aina kun Lontooseen matkustaa. Mesta täynnä vintagekauppoja ja erikoisenhelmensiistintyylisiä tyyppejä. Like Like Like ! Camdeniin oli eksynyt myös huippulaadukkaita putkia ja karvatohveleita. Löysin uuden tuttavuudenkin, ystäväväni oluen. Ennen se ei meinannut millään mennä kurkusta alas, mutta tästä ystäväisestä, Crabbiesta, se alkoi. Melko tyttöolutta, helppo ensikertalaisille.

Ruokakulttuuri on Lontoossa jotain todella mahtavaa. Suorastaan suuri elämys. Ranuja ranuja ranuja ranuja ja kylkeen purilaista tai rasvaista kalaa. Ei ihmekään kun pötsi pullotti jo kolmantena reissupäivänä. Ehdoton Lontoon helvetti oli m&m world. Eräs matkaseuralainen on varmasti toista mieltä, pähkinäfani kun on. Toisaalta tällänen herkkupeppu oli aika fiiliksissä siellä kun näki ne kaikki värikkäät karkkiputket kaupan toisessa kerroksessa. Oi niitä värejä !

Ja rinkka selässä jännittyneenä kohti lentokenttää. Mitäpä se Aasia tuokaan tullessaan. Ei ainakaan paksuja villahuiveja.

Jöös, se oli Lontoo. Köyhillä kuvilla ja kuivalla tekstillä. Annettakoon anteeksi, onhan kuitenkin yö ja mimmi kuumeessa. Ehkä kuulemme jatkoreissusta mahdollisimman pian. Nyt tää puliukkonenäinen mimmi painuu pehkuihin. Kroooh hooh kroooh zzZzz.

tiistain kuumis

Sunnuntaina löysin toppahousut joilla tarkenee iltaisin ottaa raitista ilmaa parvekkeella. Maanantaina päätin etten käytä tänä talvena enään mitään muita kuin toppahousuja kun liikun ulkona. Tiistaina löysin kaapista villasilkki(niinkin helmet kuin)sukkahousut. Nyt on pakko päästä hamstraamaan näitä herkullisuuksia ! Onko mitään siistiimpää kuin kulkea hamosessa tai shortseissa talvipakkasessa eikä ees tuu kylmä !

Ulkona on kyllä ihan jäätävän vilponen ilma. Kaikkihan siitä valittaa, mutta kun siellä vaan yksinkertaisesti on. Kun tää helmi viikko on saatu pulkkaan ja eb suuntaa kohti Turkua, ei tää mimmi aijo kuin juua viiniä eikun kuumaa kaakaota sisätiloissa.

Näissä lämpökamppeissa eteni tiistai. Anne Linnonmaan puuvillaneule on kesäinen löytö Mikkelin kirppikseltä. Shortsit taitavat taas olla Turun TÄYDELLISELTÄ kirpparilta. Villasilkkisukkikset Sokokselta, jonne suuntaan ehdottomasti viikonloppuna kuluttamaan viimeisetkin roposeni. Talven parhaat jalkineet Dr. Martensilta. Harmaat kaverit löytyivät kolmenkymmenen asteen helteisestä Portugalista viime syksynä ja vielä edukkaasti.

 Pikkupoikatyyli on aina yhtä kuuma ! Niin kenen mielestä ? No mää tykkään. Pipokin on saanut hetken jo fiilistellä tulevaa kevättä pikkuötököiden hengatessa sen reunalla.


On muuten tainnut olla koko tän kouluajan paras viikko ! Kaikki mennyt nappiin, superia. Josko se motivaatio nousis pikkuhiljaa sieltä hiton syvästä kuopasta. Ehkä sitten keväällä. Talvella kuuluu vaan koomailla.