Sen jälkeinen yöpäivä

Kotirintamalla. Kevyt aloitus arkeen, vapaapäivä !  Hyvin nukutun yön jälkeen oli hienoa löytää edelleen purkamattomat kamat eteisen lattialta.

 Aikaeron ei kai luulisi vallitsevan elämää, mutta niin tällä mimmillä nyt taitaa tehdä. Koneessa tuli nukuttua jotain älytöntä pintaliitäjän unta ja Suomeen päästyä väsytti niin, että ois voinu käydä kellalleen heti himaan päästyäni kolmen jälkeen päivällä. Päätin kuitenkin lähteä semi tiedottomassa tilassa moikkaamaan sulosta Johannaa ja uinumaan pääsin vasta kahentoista jälkeen yöllä. Kevyet 24 tuntia tuli oltua hereillä. Ei ehkä jonkun mielestä mikään päätähuimaava saavutus, mutta meikälle se vaikutti. Kello soimaan 11 tunnin päähän, oioiOI saa nukkua ! Suomen suvi ja valo ja linnut ja autot, poks, silmät auki kello 6am. Eikä unta, ihanassa olotilassa myös siis tänään.

 Aamu alotettiin kevyesti netissä surffailen palautuneen kaffekupposen voimilla. Olin hetken erossa kupposesta ja kyllä päivät alkaa taas paremmin kun saapi ryystää aamukaffet ilosesta Disneylandin muistokupista. Tai muki. Kulho. Mikä tuo nyt onkaan. Aurinko sarasti niin ettei mitään meinannut saada aikaseksi. Vapaapäivä, ihana tekosyy vaan chillailla. Ainakin aamun ekat kolme tuntia.

Oli ihan superia saapua Suomeen ja huomata kesän vihdoin saapuvan. Lehdet notkotti puissa ja aurinko lämmitti kellertävää tukkaa. Hetki jutustelua ja hyvää oloa kaivarissa josta nälkäisenä Johannan luo grillaileen kesän ekat herkut. Meikä olis jopa voinu syyä parikin makkaraa maissin ja pihvien kylkeen !

Stressinpoikaset joutunee syrjään, kun pitää fiilistellä The Prodigyn keikkaa, Bassline festareita, Beach partyjä ja mahollisesti Turku soundcheckiäkin. Kesä, nautinnon aikaa !

Lähikuvassa itse Nilpi in the Shanghai

Juutuin hotellin läheisyyteen, itse asiassa itse hotellille, tähän huoneeseen. Päätin pakata matkalaukkuni valmiiksi ennen iltaa, jotta voisin nauttia vikasta illasta täysin siemauksin. Romuja oli kerääntynyt pitkin hotellihuonetta, oikeastaan kahta huonetta. Romut on nyt kuitenkin kerätty ja pakko lähteä yksinään kiinalaisten ympäröimään metroon.

Tämä reissu, loma, matkakohde on ollut jotenkin todella erilainen. Aasiaa tuli nähtyä alkuvuodesta ekaa kertaa, mutta jotenkin tää Kiina, Shanghai on oma lukunsa. Toisaalta tää reissu eroaa siitä viimekerran Aasian matkasta, kun nyt tuli vähän elettyä toisen mukana sitä arkeakin. Kaikella on omat hyvät ja huonot puolensa. Shanghaita tulen muistelemaan omalla tavallaan todella hyvällä.

 Vajaan kahden viikon lomalla on tullut nautittua hotellin yläkerran antimisita, huumorintajuisesta seurasta, maisteltua erilaisia oluita (kakkosolut Suomeen !), uskallettua maistaa omaan silmään erikoisen näköisiä annoksia. Kuvan annos tosin ei ole mikään spessunnäköinen, mutta lähes ainot safkakuva kamerassani.

 On löydetty puisto, jopa toinenkin, jossa ollaan chillailtu ja nautittu juomaa, kylmää. On luultu, että tupakkaa saa polttaa missä vaan, mutta saatu kuitenkin häätö. On hymiyilty ja nyrpistetty nenää erilaisissa tilanteissa.

Fiilisteltiin kiinalaiskorttelia (jonne matka vie tänäänkin, pakko ziigaa se puutarha), jossa teehuoneessa maisteltiin jotain muuta kuin teetä. Ollaan pääpunasina etsitty vessaa ja sopivaa ruokamestaa. Sopiva ruokamesta oli pizza hut, koska yksinkertaisesti ei löytynyt muuta järkevää siihen hätään. Pizza hut oli oikein passeli, jos liian tulista ruokaani ei lasketa mukaan. On saatu puistojuopottelevan kiinalaisen sylkeä kangaskassille ja tavattu suomalaisia "keittopäivä"-lausahduksen aikana.

Reissuun mahtuu niin hauskoja kuin ei niin hauskoja juttuja. Eihän se lomalla eläminenkään voi kokoaikaa olla vaan vaaleanpunaisen pilvilinnan päällä tanssimista. Aina oppii jotakin. Innolla ja kauhulla arkeen. Nautitaanhan elämästä täysin siemauksin ja vahvistutaan vastoinkäymisistä. Naurua ja itkua ! Itkua ja naurua.

Terkut tööttikaupungista

Morjesta, kone on laskeutunut jo viime viikon lopulla Shanghaihin, mutta meikää vaivaa edelleen aikaero. Harvinaisen jäätävää ! Ekana yönä heräsin kolmen tunnin unien jälkeen ja unta sain uudestaan vasta aamuyöstä. Toisena yönä univaikeuksia ei ollutkaan ollenkaan, kiitos saken (tiedä sitten miten kirjotetaan) ja tamperelaisen tarjoaman kasipallon. Uni maittoi niin, että sain kantokyydin sohvalta sängylle. Sunnuntaina ei sitten tehtykään yhtään mitään. Sitä se loma on !

Alkukosketus kuvaamiseen alkoi metrossa, kuinka ollakkaan noin 99,8 prosenttia jengistä omisti mustat hiukset. Jotenkin tuli semmonen fiilis, että olis erottunut jotenkin joukosta vaalealla letillään. Copy mestan aukion torimyyjillä ei oikein käynyt kauppa, vaikka eräskin myi oikein mainioita kankeasti eteenpäin liikkuvia heppoja joiden selässä skidit voi fiilistellä. Hetkellisestä auringon paisteesta ja yhden oluen nauttimisesta ei meinannut tulla mitään, kun kello/rulla/kynäkauppiaat kävivät vuorotellen myymässä rolexejaan sun muuta herkkua.

Matka jatkui (ei harmainta aavistusta nimistä, jingjongpungjotain) spessutalojen läheisyyteen. Pallo- ja salkkutaloista parempaa matskua tai ylipäätänsä matskua, kuhan jaksaa keskittyä paremmin kuvaamiseen. Aika turistimeningillä näpsnäps-kuvia tuli otettua.

Päivän fotoshootit. Yks söpö kiinalaismimmi tuli kysyyn yllättävän hyvällä englannin kielellä voinko tulla kuvaan hänen kanssaan. Aaaaw, ränsyinen tukka päin per*että eikä hattukaan istu- suominilpi meni ilomielin yhteiskuvaan suloisen tytön kanssa. Harmi vaan, että meidän päätyyn kuvanlaatu jäi kovin pimeäksi. Sitten on näitä toisia ääripäitä kun salaa yrittävät kuvata. Eipä mitään, kyllä mekin osataan tehdä se huomaamattomasti järkkärillä. Sinä kikkurapää kiinalainen, joka olit ainut joka ehdit seurueestasi metroon, olen ikuistanut sinut kameralleni. Kiitos voin muistaa sinut aina.

Pari laatuköyhää kuvaa lauantai illan syömingeistä. Puolituntemattomasta kundijengistä en uskalla täggäillä kuvia tänne, joten ainoat julkaisukelposet kuvat olivat nämät. Alkuun kieltämättä alko hikoiluttaa "fuck, puikot joilla osaan noukkia lautaselta vaan jotain todella isoa ja kiinteää, illallinen koostuu lähinnä simpukoista, ravuista, lampaasta ja jonkin kielestä..". Nuorimpana ja edelleen puolituntemattoman kundijengin keskellä ei vaan voinut alkaa nirsoileen. Puikot pysy kädessä ja ruoka tuli suuhun asti ja meikä ihastu rapuihin ! Kieli oli nyt ainut niljake jota uppos yks ainut palanen suuhun.

 

Lopuksi fiilistelykuva hotellin 16.kerroksesta ja oma fiilistelykuva lomanilpistä. Näköpiirissä taloja, taloja, taloja ja lisä taloja, alapuolella ruskea joki ja autotie, josta kuuluu tööttäilyä yötäpäivää. Suomalaiset käyttää kyllä aivan liian vähän tööttiä. Täytynee rupea alkaa paineleen sitä ratin keskellä olevaaa vehjettä heti kun uskallan taas ratin taakse. Ei tarttis suomalaistenkaan tylsistyä liikenteessä, kun vois tööttäämällä vastailla muiden tööttäyksiin. Fillareita täällä on myös paljon. Kuin myös äänettömiä mopedeja.

Meikä sanoo moi ja odottaa masu kurnaten seuraansa. Saisko tänään mahan kuralle ?

Safkan lappaamista kera makeen rotsin

Viikonloppu on finito ja arkeen olisi syytä palata. Jotenkin kummasti sitä on taas majoittautunut Turkuun ja luulevansa olevansa taas aito turkulainen. Mutt ei, koti on Helsingissä ja joku voisikin heittää meikän niska pers otteella Helsinkiin ja pamauttaa kirjalla päähän jotta tää mimmi palais todellisuuteen.

Viikolla kun tulee vedettyä melko köyhästi tota safka puolta, viikonloppusin on hyvä korjata tilanne ja tilata itteleen muutama lisäkilo lisää. Lisäkiloista viis, herkuttelu ja safkaaminen muutenkin on aika miellyttävää puuhaa. Vielä vaan kun oppis ruokalevot !

Viikonloppu alkoi tortilloilla. Vaikka tortilloja onkin tullut koottua niin miten sitä ei koskaan opi ettei siihen helkkarin lätyskään tarvii kaikkea tunkee kerralla. No onhan se mukava nuolla lautaselta niitä pudonneita herkkuja. Tortillojen palan painikkeeksi nautittiin muutama spessuolut, joista ei tietenkään kuvia koska alkoholiahan ei ole laillista mainostella pisin internettiä. Aamupalaksi molempina aamuina rapsakkaa pekonia, sipulimunasörsseliä ja pari standardvoikkaria. Oi kyllä näillä lähti mukavasti päivä käyntiin !

Viikonlopun mässäily oli hyvä lopettaa lettukeisareiden namulettuihin. Meikää ei onneksi päästetty letun paistohommiin kun vierestä seuraaminenkin oli jo semmoista sähläämistä. Oli vähällä ettei lettuämpäri jysähtänyt lattialle. Entä sitten jos on innokas ? Lämmin lettu jäätelöllä ja mansikkahillolla kera kylmän maidon on vaan jotain superia, kaipa siitä saa innostua kuin pikku muksu. Kaikki eivät olleet yhtä innostuneita letuista, pahoittelut siis pahoista käsimerkeistä. Fiilisteltiin myös vähän erilaista superhero- leffaa. KICK ASS ! Tuon illan valinnaksi ehkä hieman väärä elokuva, mutt kuin helmee oiskaan olla pikku supersankari..

Viikonloppuun kuului paitsi tissuttelua Noiseflipissä myös pienimuotoista maaseutuajelua. Sain päälleni oikein iki-ihanan kauniin kaikkien tavoitteleman pilotin ! Morjens. Kyllä mimmit näyttää, tai kuka vaan kundi tuo takki päällä.. Jokasella on mielipiteensä joten pidän turpani kiinni. Lärvi oli pakko oikasta pois kuvasta. Tosin sen hetkinen naamataulu ja syöpäkääryle söpösti kädessä olisi ehkä kruunanannut koko kuvan, mutt en mää rohjennut siltikään.

Omasta telttaretkeilystäni ja luontoäidin hyväilemästä fiilistelystä on aivan liian kauan aikaa. Vaikka en eräjormailijalta näytäkään ja pahasti oon kaupunkilaistumaan päin, ei mikään voita metsän ihanaa hiljaisuutta. Lämpösempiä kelejä ootellessa.

Ja näin meikäkin selvityi kotio, vähän venähti viikonloppureissu. On se huippua kun ystäviä on toisilta paikkakunnilta, pääsee yllättävän helpolla pieneen irtautumiseen arjesta. Ehkä liiankin helpolla, näiden viikonloppuvierailujen jälkeen on aivan liian vaikeaa palata arkeen. Onneksi tää viikko on jotain uskomatonta, pari päivää koulussa hyörimistä ja kassakoneen hakkaamista sekopäivillä ja loppuviikosta pikkuminiskidimahtavalleretkelle Tallinnaan. Ehkä tällä erää näen Tallinnaa vähän suuremmin silmin kuin vuoden takaisella reissulla :]

Nautinto

Sunnuntai, lupa nukkua pitkään. Eikä ole edes darranpoikasta, koska eilinen ilta meni kiltisti sairastaessa himassa. Niin lupa nukkua pitkään, se oli tarkoitukseni siihen asti kunnes puhelin alkoi pirisemään kello 9am. Suunniteltua aikaisempi herätys antoi kuitenkin lisää aikaa päivääni ja päätin hemmotella itseäni herkkuaamupalalla oikein pitkästi ja hartaasti. Herkkuaamupala ja sunnuntain hesari, rakkautta.

Melkein täydellinen herkkusuunparatiisiaamupala sisälsi
* 6min munan
* Croisantin lakkahillolla (!!!!)
* Passion-juustokakku palasen
* Appelsiinituoremehua
* Köyhän ihmisen cafe lattea
* Muhkean sunnuntaisen Helsingin Sanomat

Parasta olisi ollut jos kylkeen olisi voinut vetästä vielä yhden amerikkalaisen pannarin suklaakastikkeella ja mansikkahillolla. Mumskis ! Miten niin perso herkuille ? Tässä asiassa oon ainakin niin tyypillinen härkä ja uskon vahvasti että herkuttelullani tulee oleen ongelmia iän karttuessa. Ei ne kiloset enää keski-iän kynnyksellä niin helposti katoa. Siihen asti pitää nauttia, kaikkea kuitenkin kohtuudella.

 Yleensä olen syönyt croisantin croisanttina enkä ole tunkenut sisään mitään ylimäärästä. Kaakaopuun täytetyt croissut ovat kuitenkin vieneet sydämeni (nekin) ja päätin tänään kokeilla minkälainen pari croissu ja lakkahillo olisivat. Voin kertoo, että toimii !

 Nilpi suuri proteiinin ystävä, munaa löytyy. Yritän kai todistella syöväni terveellisesti kun syön joka aamu yhden munan keittettynä tai paistettuna. Herkullisen pehmeä passion-juustokakku tulee myös Kaakaopuusta. Jos joku ei ole koskaan kyseisessä suklaakahvilassa käynyt, nyt kipin kapin sinne herkutteleen stadin parhailla kaakaoilla ja kahveilla sekä tietty tuorekonvehdeilla.

Tulevaan asuntoon olen harkinnut hommaavani espressopannun. Saisi himassakin jopa arkiaamuisin hemmotella itseään maukkaalla kahvikupposella. Ja suklaasoijamaito myös ostoslistalle ! Siihen asti nautitaan viritetyillä spessukahveilla. Toivottavasti kellään ei oo isoa darraa, koska tiettekö mitä, tää fiilis on jotain paljon parempaa ! Nautiaan sunnuntaista :]