Viikolla kun tulee vedettyä melko köyhästi tota safka puolta, viikonloppusin on hyvä korjata tilanne ja tilata itteleen muutama lisäkilo lisää. Lisäkiloista viis, herkuttelu ja safkaaminen muutenkin on aika miellyttävää puuhaa. Vielä vaan kun oppis ruokalevot !
Viikonloppu alkoi tortilloilla. Vaikka tortilloja onkin tullut koottua niin miten sitä ei koskaan opi ettei siihen helkkarin lätyskään tarvii kaikkea tunkee kerralla. No onhan se mukava nuolla lautaselta niitä pudonneita herkkuja. Tortillojen palan painikkeeksi nautittiin muutama spessuolut, joista ei tietenkään kuvia koska alkoholiahan ei ole laillista mainostella pisin internettiä. Aamupalaksi molempina aamuina rapsakkaa pekonia, sipulimunasörsseliä ja pari standardvoikkaria. Oi kyllä näillä lähti mukavasti päivä käyntiin !
Viikonlopun mässäily oli hyvä lopettaa lettukeisareiden namulettuihin. Meikää ei onneksi päästetty letun paistohommiin kun vierestä seuraaminenkin oli jo semmoista sähläämistä. Oli vähällä ettei lettuämpäri jysähtänyt lattialle. Entä sitten jos on innokas ? Lämmin lettu jäätelöllä ja mansikkahillolla kera kylmän maidon on vaan jotain superia, kaipa siitä saa innostua kuin pikku muksu. Kaikki eivät olleet yhtä innostuneita letuista, pahoittelut siis pahoista käsimerkeistä. Fiilisteltiin myös vähän erilaista superhero- leffaa. KICK ASS ! Tuon illan valinnaksi ehkä hieman väärä elokuva, mutt kuin helmee oiskaan olla pikku supersankari..
Viikonloppuun kuului paitsi tissuttelua Noiseflipissä myös pienimuotoista maaseutuajelua. Sain päälleni oikein iki-ihanan kauniin kaikkien tavoitteleman pilotin ! Morjens. Kyllä mimmit näyttää, tai kuka vaan kundi tuo takki päällä.. Jokasella on mielipiteensä joten pidän turpani kiinni. Lärvi oli pakko oikasta pois kuvasta. Tosin sen hetkinen naamataulu ja syöpäkääryle söpösti kädessä olisi ehkä kruunanannut koko kuvan, mutt en mää rohjennut siltikään.
Omasta telttaretkeilystäni ja luontoäidin hyväilemästä fiilistelystä on aivan liian kauan aikaa. Vaikka en eräjormailijalta näytäkään ja pahasti oon kaupunkilaistumaan päin, ei mikään voita metsän ihanaa hiljaisuutta. Lämpösempiä kelejä ootellessa.
Ja näin meikäkin selvityi kotio, vähän venähti viikonloppureissu. On se huippua kun ystäviä on toisilta paikkakunnilta, pääsee yllättävän helpolla pieneen irtautumiseen arjesta. Ehkä liiankin helpolla, näiden viikonloppuvierailujen jälkeen on aivan liian vaikeaa palata arkeen. Onneksi tää viikko on jotain uskomatonta, pari päivää koulussa hyörimistä ja kassakoneen hakkaamista sekopäivillä ja loppuviikosta pikkuminiskidimahtavalleretkelle Tallinnaan. Ehkä tällä erää näen Tallinnaa vähän suuremmin silmin kuin vuoden takaisella reissulla :]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti