Kuvat skidisti toistaa aiemmin postattuja kuvia, mutt ken välittää- tää on mun uus mesta. Lastenhuone josta on kehkeytynyt oikein passeli oma soppi. Iltaisin voin hieroa budhan masua ja toivoa kaikille kaikkee kivaa. Ennen nukkumaan menoa on myös hyvä fiilistellä Paulo Coelhon Yksitoista minuuttia- kirjaa ja miettiä miten jengi päätyy huoraksi, tasokkaaksi sellaiseksi. Ei toki oo meikän unelmaduuni, mutt Coelho osaa tämänkin asian kertoa niin oivasti että kirja on kätösissäni jo toista kertaa.
Pientä paniikkia oli ilmassa kun alkoi purkaan laatikoita ja pussukoita, järkytyin ehkä semisti (semi on muuten yhtä kuin paska) meikän tavaran paljoudesta. Kelasin vaan mihin ihmeeseen tungen nää kaikki, ja mihin ylipäänsä tarviin tätä kaikkee. Materialisti kun oon niin joistain vaan on vaikee luopuu. Nallukkarivistö sentään mahtui piristään sateisia päiviä olemattomalle ikkunalaudalle. Miksi muuten uusissa asunnoissa ei voi olla niitä mahtavia ja tyylikkäitä leveitä ikkunalautoja ?
Oi katsokaa valkoinenpuhdassiveä Helinä Keiju- riipus on kuosissa ! Tosin keiju vaihtoi mekkonsa paitaan ja hameeseen, mut ei sen väliä kunhan se on liitoksissaan.
Valaisimia kattoon ei ole vielä asennettu paitsi yksi darrassa lastenhuoneeseen eikä sekään toimi. Erilaiset pikkuvalaisimet valaisevat kuitenkin elämäämme. Tää kaveri vois kyllä suunnata suunpielensä ylöspäin kun veitikka nousee ja pääkoppa valaistuu. Ja mikä parasta, meill on sauna. Jospa aloittais sen himolenkkeilyn niin ois kiva sujahtaa lenkin jälkeen saunaan rentoutuu.
Kukkaisten kanssa oon maailman onnetoin. Sain tapettuu ystävältä saadun orkideankin jossain viikossa. Mutta tätä risua en halua tappaa. Enkä tapa. Hoidan ja pidän huolta.
Lauantai-ilta lähenee loppuaan, muut lähtee vetään päänsä täyteen mutt jonkun se on kerrankin työskentelevä viikonloppunakin. Nautitaan kaikki täysin siemauksin tästä elämästä, otetaan ilo irti jokaisesta hetkestä. Fiilistellään ! Adios, meikä palaa soon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti